Jo 18 vuotta viisaampi
Ei voi kuin ihmetellä kuinka olen vielä tässä...sisu...sitä sen on pakko olla. Kyllä niin paljon on kyyneliä virrannut tämän äidin poskilla. Lapsi, jolla on diabetes ja hänen vanhempansa eivät pääse helpoimman kautta tässä elämässä. Olen nyt tähän mennessä saattanut päiväkotiin ja kouluun kolme diabeetikko lasta, eikä yhtäkään heistä ole helposti tai normaalisti otettu näissä vastaan. Mikä on aikuisten ihmisten halu kieltääntyä täysin pienen tai nuorenkin ihmisen avustamisesta, kun on kyse sairaudesta? Etsitään vain kilpaa sitä, mikä lakipykälä oikeuttaa olemaan huomioimatta tuota pikkuista mutta niin tärkeää osaa lapsessa. Ettei vain tarvitse tietää ja osata mitään tuosta sairaudesta. Ettei vain tarvitse tukea lasta. Tämä asenne on tullut liiankin selväksi näiden 18 vuoden aikana joina olen tavannut--- eri opinahjoja ja "hyvinvointi yhteiskunnan" instansseja tavatessani. Kaikki koulutus ja tieto on saatavissa helpostikin. Ja vanhemmat varmasti...